Pitkä aikainen haaveeni on ollut pöytä joka on tehty vanhoista ovista. Vihdoin sain sen toteutettua..
Hioin vanhat pariovet ja maalasin ne valkoisella vesiohenteisella kalustemaalilla. Halusin kuitenkin säilyttää vanhan fiiliksen joten hion ja kulutin niitä hieman. Edellisestä pöydästäni hyötykäytin rungon osia, keskipalkin jouduin tekemään uusiksi koska tarvitsin pidemmän rungon. Tein sen vanhasta parrunpätkästä jonka löysin ulkorakennuksesta, hion vain hieman. Lasin tilasin lasihiomosta, 6mm paksu ihan tavallinen lasi. Kuulema kestää hyvin käytön (lets hope so).
Lopputulokseen ja pöydän kokoon olen erittäin tyytyväinen. pöydän koko on 240cmx120cm ja on erittäin käytännöllinen meidän tarpeeseen. vaikka meitä onkin vain neljä, on usein pöydän ympärillä syömässä jopa 10 henkilöä. Nyt kaikki mahtuu samaan pöytään, ja leveyden ansiosta kaikki tarjottavat mahtuvat myös eikä ahtauden tuntua tule. Aikuisia pöydän ympärille mahtuu vähintään 14kpl :) Molempiin päihin kun mahtuu myös 2 paikkaa. Lapsia saisi ympärille jopa 16.
Tuolit olen kerännyt ajan kanssa, vähän tuolta ja sieltä. Osan olen maalannut, osan jättänyt omaan kuosiinsa. Lapset saivat valita oman värisensä maalit omiin tuoleihinsa, siihen en sekaantunut :)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vanha. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vanha. Näytä kaikki tekstit
perjantai 8. marraskuuta 2013
tiistai 5. marraskuuta 2013
Vessan remonttia, missä motivaatio?
Mulla on tämmönen vessaremontti meneillään ollut jo hetken mutta tuntuu että projekteja on kasautunut ja tämä jäänyt... Mistä motivaatio loppuun? Täytyisi löytää sopiva lavuaari ja hana sopimaan vanhaan peililipastoon. Peili täytyisi tettää raameihin mutta ennen sitä se tarvitsee uuden taustan, kukahan sen sahaisi? Listat, listat, listat... Se on se mikä viimeistään mulla aina tökkää. Miksi ne on niin ärsyttävät nuo listat? Lamppu on kytkemättä, verhot ompelematta.
Projektina muuten aika mielenkiintoinen ollut. Seiniltä irrotettiin ensin vanhat laatat ja päällystettiin vanhoilla navetasta puratuilla laudoilla. Laudoissa itsessään oli aikamoinen homma, ensin nypitään ne tuhannet naulat, harjataan metalliharjalla kauttaaltaan ja maalataan kolmeen kertaan. Huh, mutta lopputulos miellyttää mun silmää :) Mieheni kyllä kysyi (sarkasmia ei puuttunut) että koteloidaanko seuraavaksi pönttö niin saadaan aikaseksi aito paskahuusin tunnelma :D
Projektina muuten aika mielenkiintoinen ollut. Seiniltä irrotettiin ensin vanhat laatat ja päällystettiin vanhoilla navetasta puratuilla laudoilla. Laudoissa itsessään oli aikamoinen homma, ensin nypitään ne tuhannet naulat, harjataan metalliharjalla kauttaaltaan ja maalataan kolmeen kertaan. Huh, mutta lopputulos miellyttää mun silmää :) Mieheni kyllä kysyi (sarkasmia ei puuttunut) että koteloidaanko seuraavaksi pönttö niin saadaan aikaseksi aito paskahuusin tunnelma :D
Tunnisteet:
diy,
huussi,
laudasta,
lipasto,
listat,
motivaatio,
peililipasto,
remontti,
seinät,
Vanha,
vessa,
wc
maanantai 4. marraskuuta 2013
Maksaako vanhat huonekalut aina paljon? Ei.
Näin kotiäitinä ei todellakaan ole aina (lue=ei koskaan) ole varaa maksaa kaikesta toivomaansa hintaa. Siispä joutuu kasvattamaan kärsivällisyyttä. Mä olen aina ollut "mulle-heti-kaikki-tyyppinen" ihminen. En tiedä onko aikuiseksi kasvaminen vai lasten saaminen tuonut minullekkin kärsivällisyyttä vai mikä?
Joka tapauksessa sitä kärsivällisyyttä olen tarvinnut kun tulin päätökseeni vaihtaa kodissamme olevat Ikeat ym. vastaavat ihan oikeisiin puusta tehtyihin vanhoihin huonekaluihin. Tarjontaa oli yllinkyllin mutta sopivaa hintaluokkaa oli vaikea löytää. Koska mieheni tekee reissuhommia ja on kotona vain viikonloppuisin, oli ainut vaihtoehto kahlata nettiä lasten mentyä untenmaille. Kone auki ja selaamaan. Liian kaukana, liian kallis, ruma, romu, väärän tyylinen... Monta iltaa meni turhautuessa että ei löydy. Sitten tuli harvassa niitä hetkiä että nyt nappas! Mutta niitä tuli, se palkitsi. Budjetti oikeastaan oli joka kalusteen kohdalla max.100e ja siinä pysyttiin, sain sen välillä jopa alitettua!
Isäni on opettanut joskus että älä maksa mitä pyydetään vaan tingi, aina. Ja minä tingin ja sain hintaa alas. Sen opin että yksityisiltä ihmisiltä saa aina halvemmalla kuin "antiikki-joppareilta", en sano että olisi huono ostaa heiltä mutta jos huokeammalla hinnalla haluaa niin pitää nähdä vaivaa ja laittaa siihen jonkin verran aikaa.
Ikeat on pikkuhiljaa vaihtunut enemmän meidän näköisiin kaluihin. Persoonallisuus ja aitous on se juttu mistä mä pidän kodissani eniten ja siihen pyritään :)
Tässä ihana 1800-luvulta peräisin oleva kellokaapin vanha yläosa jonka joku on maalista päätellen joskus 1900-luvun alussa muuttanut hieman.
Tämä 1900-luvun alkupuoliskolla on toiminut oikean apteekin lipastona, syvyys on huikeat 60cm joten tämä on kuin luotu lapsiperheen tarpeisiin ;)
Joka tapauksessa sitä kärsivällisyyttä olen tarvinnut kun tulin päätökseeni vaihtaa kodissamme olevat Ikeat ym. vastaavat ihan oikeisiin puusta tehtyihin vanhoihin huonekaluihin. Tarjontaa oli yllinkyllin mutta sopivaa hintaluokkaa oli vaikea löytää. Koska mieheni tekee reissuhommia ja on kotona vain viikonloppuisin, oli ainut vaihtoehto kahlata nettiä lasten mentyä untenmaille. Kone auki ja selaamaan. Liian kaukana, liian kallis, ruma, romu, väärän tyylinen... Monta iltaa meni turhautuessa että ei löydy. Sitten tuli harvassa niitä hetkiä että nyt nappas! Mutta niitä tuli, se palkitsi. Budjetti oikeastaan oli joka kalusteen kohdalla max.100e ja siinä pysyttiin, sain sen välillä jopa alitettua!
Isäni on opettanut joskus että älä maksa mitä pyydetään vaan tingi, aina. Ja minä tingin ja sain hintaa alas. Sen opin että yksityisiltä ihmisiltä saa aina halvemmalla kuin "antiikki-joppareilta", en sano että olisi huono ostaa heiltä mutta jos huokeammalla hinnalla haluaa niin pitää nähdä vaivaa ja laittaa siihen jonkin verran aikaa.
Ikeat on pikkuhiljaa vaihtunut enemmän meidän näköisiin kaluihin. Persoonallisuus ja aitous on se juttu mistä mä pidän kodissani eniten ja siihen pyritään :)
Tässä ihana 1800-luvulta peräisin oleva kellokaapin vanha yläosa jonka joku on maalista päätellen joskus 1900-luvun alussa muuttanut hieman.
Tämä 1900-luvun alkupuoliskolla on toiminut oikean apteekin lipastona, syvyys on huikeat 60cm joten tämä on kuin luotu lapsiperheen tarpeisiin ;)
Vanhan kaapin tuunausta...
Löysin kaapin www.findit.fi kautta ja maksoin siitä vaivaiset 75e :) Alaosa oli 1900-luvun alkupuolelta ja yläosan oli joku tehnyt myöhemmin 50-luvulla. Visio oli selvä kun sain kaapin kotiin, valkoiseksi ja patina päälle.
Patinoinnin tekemiseen on kait yhtä monta tapaa kun on patinoijaakin. Mä en ole mikään noviisi entisöinnissä mutta paljon olen ainakin yrittänyt jos ei muuta :D
Harmittaa kovasti että en innostuksissani (silloin ei vielä ollut bloggaaminen mielessä) ottanut sitä ENNEN kuvaa, nyt on vaan kuva jälkeen. Voin toki kertoa että kaappi oli maalattu vaalean ruskeaksi ja siinä oli iiihanat (not) vihreät röpelölasit yläkaapin ovissa. Kaappi oli kamala, jokin sai mut näkemään sen potentiaalin siinä. Työläs mutta niin palkitseva tuunaus.
Tekniikka mitä käytin oli hyvin helppo. Maalasin valkoisella pohjamaalilla kaksi kerrosta jonka jälkeen maalasin kerroksen öljypohjaisella valkoisella kalustemaalilla. Kun kaappi oli kuivunut kunnolla, hioin reunat, kulmat ym paikat mitkä käytössä kuluu. Tein myös kaappiin vasaralla ja puukolla kolhuja ja naarmuja. Olin valinnut harmaan petsivahan jonka levitin pienissä erissä kaappiin ja joka pienen erän jälkeen pyyhin sen tärpätissä kastetulla rievulla pois. Vaha jää ainoastaan hiottuihin, naarmuihin ja kolhuihin kiinni. Tuloksena mielestäni hyvinkin aidon näköinen patina :)
Antakaa anteeksi huonolaatuinen instagram kuva, innostuksissani tästä blogin perustamisesta en malttanut odottaa että saisin paremman kuvan tästä kaapista vaan tyydyin jo olemassa olevaan kuvaan. Lisään yksityiskohtaisempia kuvia pikimmiten :)
Patinoinnin tekemiseen on kait yhtä monta tapaa kun on patinoijaakin. Mä en ole mikään noviisi entisöinnissä mutta paljon olen ainakin yrittänyt jos ei muuta :D
Harmittaa kovasti että en innostuksissani (silloin ei vielä ollut bloggaaminen mielessä) ottanut sitä ENNEN kuvaa, nyt on vaan kuva jälkeen. Voin toki kertoa että kaappi oli maalattu vaalean ruskeaksi ja siinä oli iiihanat (not) vihreät röpelölasit yläkaapin ovissa. Kaappi oli kamala, jokin sai mut näkemään sen potentiaalin siinä. Työläs mutta niin palkitseva tuunaus.
Tekniikka mitä käytin oli hyvin helppo. Maalasin valkoisella pohjamaalilla kaksi kerrosta jonka jälkeen maalasin kerroksen öljypohjaisella valkoisella kalustemaalilla. Kun kaappi oli kuivunut kunnolla, hioin reunat, kulmat ym paikat mitkä käytössä kuluu. Tein myös kaappiin vasaralla ja puukolla kolhuja ja naarmuja. Olin valinnut harmaan petsivahan jonka levitin pienissä erissä kaappiin ja joka pienen erän jälkeen pyyhin sen tärpätissä kastetulla rievulla pois. Vaha jää ainoastaan hiottuihin, naarmuihin ja kolhuihin kiinni. Tuloksena mielestäni hyvinkin aidon näköinen patina :)
Antakaa anteeksi huonolaatuinen instagram kuva, innostuksissani tästä blogin perustamisesta en malttanut odottaa että saisin paremman kuvan tästä kaapista vaan tyydyin jo olemassa olevaan kuvaan. Lisään yksityiskohtaisempia kuvia pikimmiten :)
Tunnisteet:
entisöinti,
kaappi,
maali,
patinointi,
petsivaha,
Vanha
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)









