perjantai 8. marraskuuta 2013

Vanhoista ovista pöytä :)

Pitkä aikainen haaveeni on ollut pöytä joka on tehty vanhoista ovista. Vihdoin sain sen toteutettua..

Hioin vanhat pariovet ja maalasin ne valkoisella vesiohenteisella kalustemaalilla. Halusin kuitenkin säilyttää vanhan fiiliksen joten hion ja kulutin niitä hieman. Edellisestä pöydästäni hyötykäytin rungon osia, keskipalkin jouduin tekemään uusiksi koska tarvitsin pidemmän rungon. Tein sen vanhasta parrunpätkästä jonka löysin ulkorakennuksesta, hion vain hieman. Lasin tilasin lasihiomosta, 6mm paksu ihan tavallinen lasi. Kuulema kestää hyvin käytön (lets hope so).

Lopputulokseen ja pöydän kokoon olen erittäin tyytyväinen. pöydän koko on 240cmx120cm ja on erittäin käytännöllinen meidän tarpeeseen. vaikka meitä onkin vain neljä, on usein pöydän ympärillä syömässä jopa 10 henkilöä. Nyt kaikki mahtuu samaan pöytään, ja leveyden ansiosta kaikki tarjottavat mahtuvat myös eikä ahtauden tuntua tule. Aikuisia pöydän ympärille mahtuu vähintään 14kpl :) Molempiin päihin kun mahtuu myös 2 paikkaa. Lapsia saisi ympärille jopa 16.

Tuolit olen kerännyt ajan kanssa, vähän tuolta ja sieltä. Osan olen maalannut, osan jättänyt omaan kuosiinsa. Lapset saivat valita oman värisensä maalit omiin tuoleihinsa, siihen en sekaantunut :)





tiistai 5. marraskuuta 2013

Vessan remonttia, missä motivaatio?

Mulla on tämmönen vessaremontti meneillään ollut jo hetken mutta tuntuu että projekteja on kasautunut ja tämä jäänyt... Mistä motivaatio loppuun? Täytyisi löytää sopiva lavuaari ja hana sopimaan vanhaan peililipastoon. Peili täytyisi tettää raameihin mutta ennen sitä se tarvitsee uuden taustan, kukahan sen sahaisi? Listat, listat, listat... Se on se mikä viimeistään mulla aina tökkää. Miksi ne on niin ärsyttävät nuo listat? Lamppu on kytkemättä, verhot ompelematta.

Projektina muuten aika mielenkiintoinen ollut. Seiniltä irrotettiin ensin vanhat laatat ja päällystettiin vanhoilla navetasta puratuilla laudoilla. Laudoissa itsessään oli aikamoinen homma, ensin nypitään ne tuhannet naulat, harjataan metalliharjalla kauttaaltaan ja maalataan kolmeen kertaan. Huh, mutta lopputulos miellyttää mun silmää :) Mieheni kyllä kysyi (sarkasmia ei puuttunut) että koteloidaanko seuraavaksi pönttö niin saadaan aikaseksi aito paskahuusin tunnelma :D




Koiria, kanoja, kukkoja, pupu ja gekko :)

Meillä asustaa erinäinen joukko eläimiä. Itse lapsesta saakka olen tykkännyt niitä hoitaa ja touhuta kaikenlaista. Nyt kun on niitä omia lapsia saanut kaksinkin kappalein niin sitä haluaisi antaa heille sen saman kokemuksen mitä itse olen saanut. Tosin, itse jouduin niitä lapsena vinkumalla vinkumaan ja välillä jopa salakuljettamaan salaa kotiin :D Nyt aikuisena se taidan meidän perheessä olla minä joka niitä ehdottelen muille perheenjäsenille?

Elli on meidän perheen veteraani, 12-vuotias sekarotuinen koira joka on aikamoinen persoona. Erittäin älykäs ja nopea oppimaan ollut pennusta saakka. Ensimmäinen yhdessä hankittu lemmikki mieheni kanssa.

Meillä asuu myös Basset hound Tove, joka pari vuotta sitten tuli meille eläkkeelle. Tovekin on jo mahtavat 9 vuotta vanha ja erittäin hellyyttävä persoona :) istui ensimmäisestä päivästä lähtien meidän perheen touhuihin kuin olisi aina asunut meillä!

Nyt kahden kesän ajan meillä on parin ystäväni kanssa ollut pieni kommuuni kanala :) Rakensimme kanalan meidän ulkorakennuksen yhteyteen talkoo voimin ja nyt saamme sitten keväisin käydä hakemassa kanat ja syksyllä kylmän tullen ne palautetaan talviasuttavalle farmille :) Tänä kesänä ensimmäistä kertaa annoimme parin kanan hautoa ja tuloksena oli ensin neljä tipua ja toisella kerralla yksi tipu. Kanat elävät pihassamme vapaana. Ensin hieman jännitti kuinka koirat ja kanat sopeutuvat toisiinsa mutta kaikki on sujunut hienosti. Lapset nauttivat kovasti kanojen hoitamisesta ja munien keräämisestä :)

Meillä on myös vuoden ikäinen rex-rotuinen pupu nimeltä Pikku-pilkku. Pilkku asuu kesät ulkona häkissä ja talvet sisällä meidän kanssa. Suunnitelmissa olisi ottaa hänelle ystävä talvella :)

Meillä on myös terraariossa elävä leopardigekko nimeltä Bella. Bella on loppujen lopuksi aika "tylsä" lemmikki koska se o niin arka että syliin ei voi ottaa. Kuitenkin saalistusta on aika mielenkiintoista ja viihdyttävää seurata, ja helppo hoitoinen lisko on todella. Joitakin saattaa hieman iljettää sen ruokavalio mihin kuuluu jauhomadot, heinäsirkat, kärpäset ym. Kesällä lasten suurta huvia on itse pyydystää sille ruokaa :)

Elli
Tove ja Klaara-Pahvihousu
Bff <3
Pikku-Pilkku
Kaksi päivää vanha tipu :)
Elämää meillä <3



Leikkimökki

Selasin valmiita leikkimökkejä mutta ne on ihan sairaan tylsiä!! Tulin sitten siihen päätelmään isäni kanssa juteltuani että minä toimin arkkitehtinä ja isäni rakennuttajana :D Suurin osa materiaaleista löytyi varastosta mutta jotain hankitojakin tehtiin. Kalleimmat investoinnit oli ikkunat joita oli kymmenen :O ja kattohuopa. Ikkunoiden materiaaliksi päädyttiin pleksimuoviin koska lapset sitä käyttää ja tavarat pakkaa välillä leikissä lentämään. Ainakin ovat turvalliset! Ensi kesänä pitäisi sitten tämä ihanuus sisustaa, kuulema seinät pitäisi tapetoida ja verhotkin saada :D

Tästä aiheesta siis palaamme asiaan keväällä :)


Sadonkorjuuta, säilömistä...

Rakastan syksyssä sitä että kaapit ja pakastimet saa täyttää lähes ilmaisella ruoalla. Mielestäni ihmisten pitäisi käyttää nykyistä enemmän marjoja luonnosta koska niitä riittää vaikka kuinka. Meillä on ihan pieni kasvimaa mihin keväällä laitoin mm. punajuuria ja avomaan kurkkuja. Maku on itse säilötyssä aivan mahtava varmasti myös en takia että siihen on nähty vaivaa ja se on ihan itse tehtyä :)


Punajuuret säilöin netistä napatulla reseptillä jonka löydät täältä.


Kurkkusalaatin tein reseptillä jonka löydät täältä. En koskaan osta kaupasta kurkkusalaattia mutta nyt päätin että aion kokeilla ja kyllä kannatti! Todella maistuvaa oli. Suolakurkkujen reseptin otin täältä  mutta vaihdoin piparjuuren valkosipuliin. NAM.

Mehuja tein viinimarjoista ja puolukoista koko talven varalle. Mehumaijalla saa helposti ravintorikasta mehua. Mulla on kuitenkin tapana tehdä hieman vähemmän sokerista mehua joten laitan ne säilyvyyden takia pakkaseen.

Puolukoita oli tänä syksynä paljon meidän metsässä ja saimmekin pakkaseen useamman sangon :) Lapset on aina mukana sadonkorjuussa innokkaana, meillä on metsään tehty nuotiopaikka mihin keräämisen yhteydessä saa laittaa makkarat grillaantumaan. Perkaaminenkin on niiden mielestä (VIELÄ) hauskaa :)


Hilloja tein useita erilaisia, omenahilloa, mustikka-mansikkahilloa, mansikkahilloa, puolukkahilloa. Suosikkini oli kuitenkin porkkana-karviashillo jota toiset kutsuvat nimellä köyhänmiehen lakkahillo. Mun mielestä se ei maistunut ollenkaan lakkahillolle niin kun osa väittää mutta hyvää se oli! Itse maustoin sen vielä kanelilla mikä sopi siihen paremmin kuin hyvin. Reseptin löydät täältä.


Lasten synttärit

Vaikka nämä 7-vuotis synttärit meni jo, teen kirjoituksen niistä jos vaikka joku jonkun idean niistä saisi :)

Tyttäreni kaverisynttäreitä vietettiin syyskuun alkupuolella ja juhliin kutsuttiin koko luokka. Luokkalla on 12 lasta joten määrä hieman hirvitti ja pyysinkin kaksi ystävääni avuksi itse juhliin. En millään malttanut rajata määrää yhtään koska koulu oli juuri alkanut ja uusi luokka kaikille lapsille oli iso juttu, tietenkin. Samalla mietin myös että saan tilaisuuden tutustua luokan lapsiin ja vanhempiin kun tuovat ja hakevat kullannuppujaan.

Kutsut tehtiin itse, vanhoista vesivärimaalauksista leikattiin sopivan kokoisia kortteja. Sankari sai itse valita kaupasta mieleisiä tarroja, pojille tietenkin ötököitä ja tytöille lintuja. Kutsun hän kirjoitti itse ja jakoi koulussa.

Juhliin mietittiin tarjottavia yhdessä, neidillä olikin vahvat mielipiteet niiden sisällöstä. Kasvispizzaa, suklaakeksejä, popcornia, jäätelöä ja kakku.


Sulkaa keksien reseptin olen joskus edesmenneeltä anopilta saanut ja se on helppo, maukas ja lasten mieleen:    

                        4 dl vehnäjauhoja
                      1/2 tl suolaa
                         1 tl soodaa
                         1 tl vaniljasokeria
                  4 1/2 dl kaurahiutaleita
                           2 munaa
                      250g voita
                  1 1/4 dl sokeria
                  2 1/2 dl fariinisokeria
                           2 levyä fazerin sinistä suklaata

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Sekoita kuivat aineet keskenään. Vatkaa yhteen voi, sokeri ja munat. Sekoita kuivat aineet ja pilkotut suklaat ja vatkatut aineet keskenään. Ota pikkulusikalla kasoja pellille (ei kovin tiheään, leviää paljon) ja paista 8-10min.



Pizza reseptin olen saanut lasten päiväkodista ja se on meidän perheen lempi pizza:

Pohja:                2 dl vettä
                          1 tl suolaa
                          1 tl tuorehiivaa
                         1 dl speltti-, ruis-, tai grahamjauhoja
                      1/4 dl oliiviöljyä

Täyte:                  1 sipuli
                           2 valkosipulin kynttä
                           1 palsternakka
                      250g keräkaalta
                           5 porkkanaa
                         2 tl yrttisuolaa
                      1-2 tl provensen yrittisekoitusta
                              mustapippuria
                     200g emmental juustoa

Raasta kasvikset ja paista öljyssä ja mausta. Raasta juusto. Levitä pohjan päälle tomaattisosetta ja ketsuppia sekä makusi mukaan basilikaa, oreganoa ja mustapippuria. Levitä täyte ja täytteen päälle juustoraaste. Paista uunissa 250 asteessa n.10-15 min.

Itse lisään pizzaan fetajuustoa (siihen sopii erinomaisesti myös jauheliha). Resepti saattaa kuulostaa hieman ituhippimäiseltä mutta tämä ON hyvää.




Kakku tehtiin myös sankarin suunnitelmien mukaan. Normaali 8 munan kakkupohja, täytteenä toimi kermavaahdosta, tuorejuustosta ja sulatetusta suklaasta tehty massa. Sitä levitin molempiin väleihin reilusti. Kuorrute oli voikreemiä (reilu 6dl tomusokeria, 125g voita, 1 rlk maitoa) jonka värjärin punajuuren liemellä. Makuunin irtokarkit asetteli sankari itse :)



Koristelua varten ostettiin ilmapalloja, paperilautaset ja servetit. Katossa roikkuvat liput olen joskus tehnyt jämäkankaista, normaalisti ne roikkuvat lastehuoneessa mutta synttärijuhlien aikaan siirtyvät alakertaan :)




maanantai 4. marraskuuta 2013

Maksaako vanhat huonekalut aina paljon? Ei.

Näin kotiäitinä ei todellakaan ole aina (lue=ei koskaan) ole varaa maksaa kaikesta toivomaansa hintaa. Siispä joutuu kasvattamaan kärsivällisyyttä. Mä olen aina ollut "mulle-heti-kaikki-tyyppinen" ihminen. En tiedä onko aikuiseksi kasvaminen vai lasten saaminen tuonut minullekkin kärsivällisyyttä vai mikä?

Joka tapauksessa sitä kärsivällisyyttä olen tarvinnut kun tulin päätökseeni vaihtaa kodissamme olevat Ikeat ym. vastaavat ihan oikeisiin puusta tehtyihin vanhoihin huonekaluihin. Tarjontaa oli yllinkyllin mutta sopivaa hintaluokkaa oli vaikea löytää. Koska mieheni tekee reissuhommia ja on kotona vain viikonloppuisin, oli ainut vaihtoehto kahlata nettiä lasten mentyä untenmaille. Kone auki ja selaamaan. Liian kaukana, liian kallis, ruma, romu, väärän tyylinen... Monta iltaa meni turhautuessa että ei löydy. Sitten tuli harvassa niitä hetkiä että nyt nappas! Mutta niitä tuli, se palkitsi. Budjetti oikeastaan oli joka kalusteen kohdalla max.100e ja siinä pysyttiin, sain sen välillä jopa alitettua!

 Isäni on opettanut joskus että älä maksa mitä pyydetään vaan tingi, aina. Ja minä tingin ja sain hintaa alas. Sen opin että yksityisiltä ihmisiltä saa aina halvemmalla kuin "antiikki-joppareilta", en sano että olisi huono ostaa heiltä mutta jos huokeammalla hinnalla haluaa niin pitää nähdä vaivaa ja laittaa siihen jonkin verran aikaa.

Ikeat on pikkuhiljaa vaihtunut enemmän meidän näköisiin kaluihin. Persoonallisuus ja aitous on se juttu mistä mä pidän kodissani eniten ja siihen pyritään :)


Tässä ihana 1800-luvulta peräisin oleva kellokaapin vanha yläosa jonka joku on maalista päätellen joskus 1900-luvun alussa muuttanut hieman.


Tämä 1900-luvun alkupuoliskolla on toiminut oikean apteekin lipastona, syvyys on huikeat 60cm joten tämä on kuin luotu lapsiperheen tarpeisiin ;)