Joka tapauksessa sitä kärsivällisyyttä olen tarvinnut kun tulin päätökseeni vaihtaa kodissamme olevat Ikeat ym. vastaavat ihan oikeisiin puusta tehtyihin vanhoihin huonekaluihin. Tarjontaa oli yllinkyllin mutta sopivaa hintaluokkaa oli vaikea löytää. Koska mieheni tekee reissuhommia ja on kotona vain viikonloppuisin, oli ainut vaihtoehto kahlata nettiä lasten mentyä untenmaille. Kone auki ja selaamaan. Liian kaukana, liian kallis, ruma, romu, väärän tyylinen... Monta iltaa meni turhautuessa että ei löydy. Sitten tuli harvassa niitä hetkiä että nyt nappas! Mutta niitä tuli, se palkitsi. Budjetti oikeastaan oli joka kalusteen kohdalla max.100e ja siinä pysyttiin, sain sen välillä jopa alitettua!
Isäni on opettanut joskus että älä maksa mitä pyydetään vaan tingi, aina. Ja minä tingin ja sain hintaa alas. Sen opin että yksityisiltä ihmisiltä saa aina halvemmalla kuin "antiikki-joppareilta", en sano että olisi huono ostaa heiltä mutta jos huokeammalla hinnalla haluaa niin pitää nähdä vaivaa ja laittaa siihen jonkin verran aikaa.
Ikeat on pikkuhiljaa vaihtunut enemmän meidän näköisiin kaluihin. Persoonallisuus ja aitous on se juttu mistä mä pidän kodissani eniten ja siihen pyritään :)
Tässä ihana 1800-luvulta peräisin oleva kellokaapin vanha yläosa jonka joku on maalista päätellen joskus 1900-luvun alussa muuttanut hieman.
Tämä 1900-luvun alkupuoliskolla on toiminut oikean apteekin lipastona, syvyys on huikeat 60cm joten tämä on kuin luotu lapsiperheen tarpeisiin ;)
Aivan ihania :)
VastaaPoista